Huokaisin ja vetäisin saappaan vetoketjun kiinni. Katsoin kuvaani koko pitkästä peilistä ja huokaisin uudestaan. Nappasin miekan ja laitoin sen tuppeen. Avasin oven ja lähdin kävelemään pitkin käytävää. Bella käveli vastaan ja nyökkäsin tuolle tervehdykseksi. En jaksanut mennä syömään. Olin tehnyt aamun rästiin jääneitä hommia ja suuntasi nyt kohti talleja.
Kaduilla kulki ihmisiä ja paikoittain jouduin pujottelemaan noiden ohi.
"Sori" mutisin, kun vahingossa törmäsin johonkuhun. Jatkoin kulkuani hajamielisemmin, joten en oikein huomioinut ympäristöäni.
"Katos katos, mitä mä löysin" se ääni oli liian tuttu. Toisaalta se sai veren hyytymään ja sydämen pysähtymään. Sitten taas tuntui, kuin sisälläni kytisi tulivuori, joka voisi purkautua hetkenä minä hyvänsä. Käännyin ympäri ja näin vaaleat hiukset ja ylimielisen vihreät silmät.
"Hei Theo" sanahdin virnuillen. Tekisi mieli tunkea miekka tuon rintakehän läpi! Tuon vieressä tai hieman takaviistossa seisoi viisi muuta. Luka, jolla oli maantien väriset hiukset ja melkein mustat silmät. Eric, jolla oli oranssit hieman mallista kasvaneet hiukset ja harmaat silmät. Ethan, joka omisti tumman ruskeat sekaisin olevat hieman pideämmät hiukset ja tumman siniset silmät. Derek, tuolla oli mustat siististi leikatut hiukset ja vaalean ruskeat silmät. Sitten oli se jumal olento Kein. Eiku mitä?! Tuolla oli hieman mallista kasvaneet hiukset väriltään mustat ja silmät niin siniset, että niihin lankesi vahvinkin ja vihasin sitä itsessäni. Ne olivat syvän meren siniset ja sitten taas niin kirkkaat, että ne valaisivat mustimmankin mielen.
"Kiraa! Oot sie vältellyt mua?" Theo kysyi virnuillen. Joku kaunis päivä löisin tuon vieneen pois jätkän kasvoilta. Ja niin lujaa, että se ei koskaan löytäisi tietään takaisin.
"Kyllä" vastasi ja käännyin ympäri lähtien kävelemään reippaasti kohti talleja.
"Auts! Toi sattui!" ja minun pitäisi välittää? Kuulin askelia takaani ja jostain syytä tiesin katsomattakin, että nuo tulivat perästä.
"Hei beibi mihin sä meet?" Theo huusi ja kuulin naurua.
"Tallille" murahdin vastaukseksi. Tämä keskusteli ei todellakaan kiinnostanut minua pätkääkään. Kylmä hiekka rahisi saappaiden alla ja tuuli riepotteli pienestä hiuksiani.
"Ääää ei taas niitä meetvursteja!" Luka huusi tylsistyneenä. Kyllä olin ratsastanut ennen, kuin muutin tänne. Tosin hevosilla en lohikäärmeillä. Virnistin pahaenteisesti. Pojille tulisi yllätyksenä millä täällä mentiin. Saavuin tallin pihaan ja kävelin suoraan sisään. Ovella vilkaisin perässäni tulevia poikia. Noiden silmät olivat ällistyksestä pyöreät. Lohikäärme tallit olivat hieman isompia. Hetken päästä nuo saivat liikunta kykynsä takaisin ja tulivat sisälle. Lähdin kävelemään kohti Cican karsintaa. Suurin osa lohikäärmeikstä taisi olla ulkona tai sitten vain karsinan pohjalla nukkumassa.
"Eikö niille kopukoille riittää pienemmätki makuutilat?" Kein kysyi ja pyöräytin silmiäni pudistaen pienestä päätäni.
"Ei näille." Saavuimme oikealle ovelle ja pujahdin päitsien kanssa sisälle. Pojat jäivät ulkopuolelle. Tiesin noiden pelkäävän isoja ja oikeastaan pieniäkin hevosia. Miten lie kaksimetrinen lohkarin kanssa. Rapsutin Cicaa ja pujautin sille päitset päähän. Tänään olisikin siivoamista. Kävelin ovelle ja avasin sen kokonaan. Pojat odottivat hiekan kauempana ja Theo kohotti kulmaansa. Vinkkasin noille ja halutun Cican ulos. Se kohotti päätään nähdessään vieraat, joten se oli valtava. Joka ikisen silmät pyöristyivät. Nuo alkoivat pakittamaan ja osa meinasi kompastua jalkoihinsa. Cica tuli kokonaan ulos karsinasta ja heilautti häntäänsä. Se katsoi uteliaasti poikia, jotka vilkuilivat vuoroin minua ja vuoroin vieressäni seisovaa ratsuani.
"Tässä on Cica. Mun ratsu" sanahdin hetken hiljaisuuden jälkeen. Kein silmät levisivät entisestään jos se oli ylipäätään mahdollista.
"Sä ratsastat tolla?!"
"Joo" sanoin hieman hymyillen.
"JESTAS!" kuului huuto parin karsinan päästä. Käännyin katsomaan ja näin Rickin juoksevan ulos Kippin karsinasta.
"RICK! SÄ OOT KUOLLU!" Pinja kiljui astellen pojan perästä ulos karsinasta. Poika juoksi meitä kohti ja Cica katsoi tapahtumia hieman hämillää. Rick juoksi luokseni ja piiloutui taakseni.
"Älä mua kato, en se minä ollut!" poika huusi hurjistuneelle tytölle. Kukaan ei tuntunut olevan tilanteen tasalla.
"Mitä sä taas teit?" kysyin kääntyen katsomaan poikaa takanani.
"Häh? En mitää!" tuo huudahti hämmentyneenä.
"Ja Pinjako haluaa ihan muuten vaan nirhata suht?" kysyin kohottaen kulmiani.
"Joo! Puhu nyt sun seolle kaverille järkeä!" tuo huudahti leikkisästi. Käänsin katseeni Pinjaan, joka seisoi nyt edessäni kädet puuskassa.
"Tuo tiputti sen talikollisen ihan tahallaan, mun jalkojen juureen!" tyttö huusi ja vilkaisin nyt ensimmäistä kertaa tuon vaatteita. Ne tosiaan olivat lohikäärmeen lannassa. Yritin pidätellä nauruani siinä kuitenkaan niin hyvin onnistumatta.
"Kehtaatkin nauraa!" Pinja huusi henkäisten. En vain voinut sille mitään.
"Okei saatte selvittää tän ite, koska muulla on hommia" sanoin ja vetäisin Cican mukaan ennenkin kukaan ehtisi estää.
Laskin Cican irti häkkiin ja se lehähti samantien lentoon. Kun ilmavirta rauhoittui en nähnyt enää eteeni. Hiukset olivat ihan sekaisin ja pitkin naamaa.
"Joo kiva kiitos Cica" sanahdin ja pyyhin hiukset pois kasvoiltani. Käännyin ympäri ja kävelin takaisin talliin napaten matkalta kottikärryt ja Halikon mukaan. Theo ja muut seisoivat edelleen paikoillaan eteensä tuijottaen. Työnsin kottikärryt Cican karsinaan ja aloin putsaamaan sitä.
"Siis noilla?" kuului hämmentynyt kysymys ovelta. Nostin katseeni ja noin Keinin seisovan ovella.
"Niillä niillä" sanoin ja laskin talikollisen lantaa kottikärryihin. En todellakaan jaksaisi siivota räjähtäneitä kasoja. Onneksi karsina oli suhteellisen puhdas, joten suoriuduin tästäkin urakasta alle puolessa tunnissa. Työnsin kottarit lantalaan ja kippasin kuorman siihen. Muutama kasa räjähti, mutta olin onneksi suojassa kottikärryjen takana.
Laitoin Cican kiinni käytävälle ja nappasin sen hoito tavaroista harjan. Pojat olivat kadonneet ja olin todella iloinen siitä. En jaksanut noita muutenkaan. Harjasin kaiken mahdollisen lian pois Cican suomujen pinnasta. Sitä olikin jonkun verran. Nappasin suomukaapinen ja aloitin päästä ja kaulasta alkaen kaapia likaa pois suomujen alta. Joissain kohdin sitä oli reilusti enemmän, kuin muualla. Olin saanut kaikki putsattua, kun pennulle tuli selvästi tekemisen puutetta. Se kohotti päänsä ja nousi takajalkojensa varaan. Kuinkahan korkealle yllät?
"Cica alas" käskin nuorukaista, joka kurkotteli kohti kattoa. Pentu romahti takaisin maahan ja pudosti hieman päätään. Hymyilin tuon hölmöilyille. Hupsu käärme. Otin pyyhkeen ja kastelin sen sankossa vääntäen sitten kuivaksi. Käskin Cicaa avaamaan siipensä ja puhdistin siipipoimut rätillä. Sain hieman kurkotella, kunnes Cica tajusi laksea siipeään alemmas. Tästä vaiheesta siirryin kynsikoukun kanssa putsaamaan kynsinauhoja. Ensimmäisen etujalan kohdalla Cica pukkasi minua päällään takapuoleen.
"Hei" älähdin, kun meinasin kaatua. Kuulin epämääräistä kihertelyä ja penikka selvästi nauroi minulle. Mulkaisin lohikäärmettä ja siirryin takajalkoihin. Tällä kertaa sain hennosti hännästä naamaani.
"Nyt lopeta" huudahdin ja koko käärme hytkyi hetken. Pudistin päätäni ja siirryin toiselle puolelle. Tämä meni ongelmitta. Onneksi. Ehdin jo ajatella, että saisin hampaan jäljet takapuoleen.
Kynsiä ei tarvinnut leikata eikä suomuja raspata samoin, kuin hampaita, joten siirryin suomujen öljyämiseen. Lorautin muutamaan paikkaan isomman lantin ja otin ratin alkaen levittää. Se veikin oman aikana öljytä kunnolla kaksi metrinen lohikäärme. Pyyhkäisin otsaani, kun olin valmis. Jäljellä oli enää siipipoimuöljyn levitys. Sen sai hoidettua nopeasti. Kävin hakemassa Cican varusteet ja pian talutin sen ulos hypäten kyytiin. Pieni käsky ja otus levitti siipensä ja pian tunsin tuulen kasvoillani, kun lensin ilmojen halki.
Pesin enimmät liat pois Cicasta ja laskin uroksen karsintaa. Huokaisin ja vilkaisin kelloa. Tämä saisi riittää tältä päivätlä. Nappasin tavarat lattialta ja vein ne paikoilleen lähtien kohti ulko-ovia. Todennäköisesti lysähtäisin sängylle ja nukkuisin muutaman tunnin unet. Toivoin, että Theo ei olisi kujilla. En välittäisi nähdä tuota enää.
Aihe: The one I hate! 
To Helmi 25, 2016 11:07 am
